Aivan maaginen kisajuhannus

Päätimme kisatiimin (ja muutaman lapsilisäyksen) voimin viettää yhteistä juhannusta ja pyrkiä toteuttamaan mahdollisimman paljon kesäkisatehtäviä yhdessä porukalla. Ja aivan mahtava juhannus siitä sitten tulikin!

Mitä sanoisitte upeista grilliherkuista höystettynä itse tehdyllä timjamifoccaccia-leivällä (327.)? Foccaccia tehtiin tänä vuonna tällä Viimeistä murua myöten -blogin reseptillä: https://viimeistamuruamyoten.com/taydellinen-focaccia-v/ Olisinpa muistanut, että jääkaapissa on aurinkokuivattuja tomaatteja, leivästä olisi tullut vielä parempaa! Näinkin kyllä kelpasi ja viimeistä murua myöten menikin.

Ruoka (grillistä) ja huikea seura nautittiin puutarhan lämmössä, eli saamme ruksia tehdyksi myös osallistu puutarhajuhliin -tehtävän (162.). Toivomme kaikki pääsevämme kesän aikana vielä isompiin puutarhajuhliin, mutta koska puutarhat ovat vähäisiä, laskemme nämä pienet puutarhajuhlat mukaan.

Mikä parasta, kirjahyllystä löytyi täysin maagisen kesäkisan tehtävänantoihin soveltuva opus:

Näin pääsimme opiskelemaan äidinkielemme kielioppia näin 30 ja risat vuotta myöhemmin (362.). 😀 Opiskelimme ahkerasti ja nyt tiedämme paljon lisää meronymiasta. Kukapa olisi tiennyt, että erottamaton tai tavallinen omistussuhde vaikuttaa omistussuhteen ilmaisevan sijamuodon valintaan! Now we know! Kielioppia on aina hauskempi opiskella keinuen ja tässä olikin oivallinen tilaisuus keinua yhdessä lapsen kanssa (106.).

Tärkeinpänä osuutena näin maagista juhlaa on tietenkin kakku. Eikä mikä tahansa kakku, vaan KEIKAUSKAKKU (340.)! Tähän käytettiin muuten satokausihedelmiä eli nektariineja, joita sattui olemaan valmiina pöydällä jo vähän pehmenneinä. Kyseessä on siis myös hävikkiruoka. Ehkä emme aivan voi laskea tätä luonnonsuojeluteoksi (346.), mutta onneksi tämä tehtävä on tullut suoritettua jo muillakin tavoin. Kuva kakusta seuraa:

Oli muuten aivan sairaan herkullista. Tuoreet marjat kruunasivat tämän prameuden. Viimeiden pala tätä herkkua nautittiin tietenkin laiturilla (354.) kolmeen pekkaan, neljäs kisailija sen sijaan sanoi samalla laiturilla kyllä (294.) ja hyppäsi veteen (110.) uimaan vaatteet päällä (120.). Oheinen kuva tavoittaa sataprosenttisesti veteen mäiskähtämisen ja siitä syntyneen riemun!

Samaisella laiturilla myös soitettiin kitaraa ja laulettiin Täällä pohjantähden alla, muiden juhannusrantailijoiden suunnattomaksi iloksi (27.). Muilla juhlijoilla musiikkivalinnat olivat ehkä aavistuksen juhlaisampia, mutta meitä ei haitannut ja vedettiin biisimme (joka valittiin arvalla nuottikirjasta) kovaa ja korkealta.

Osa meistä ei jostain syystä osannut pakata mukaan uimakamoja eikä mukana ollut riittävästi vaihtovaatteitakaan, joten tyydyimme kahlailemaan rantavedessä (232.). Kahlaaminen oli ihanaa, mutta aiheutti kyllä kateutta, kun toiset nautiskelivat lämpöisessä juhannusvedessä!

Voitte vapaasti valita, kumpaa kuvassa esiintyvää uskotte veden mukavuuden osalta. xD

Kun kerrankin päästiin hiekkarannalle, päätettiin toki myös lähteä linnanrakennukseen. Tästä olikin sitten runsaasti keskustelua, alkuun ryhmällä oli erimielisyyksiä siitä, mikä lasketaan ylipäätään linnaksi. Lopulta päädyttiin siihen tulokseen, että jos siinä on vallihauta, se lasketaan.

Ta-daa! (331.)

Onneksemme Kirkkonummella eli toisen kesäkisaajapuoliskomme kotikunnassa sijaitsee myös vallan uskomaton nähtävyys eli Högbergetin luola https://retkipaikka.fi/hogberget/. Vieraspaikkakuntalaiset johdatettiin kohti tätä uskomatonta luontoäidin kohduksikin kutsuttua luonnonihmettä yli vuoristoisen kallioreitin. (63.) Matkalla tehtiin vain muutama pieni ylimääräinen kierros (nopeimmat meistä eivät osaa pysähtyä lukemaan opasteita), ja luola löytyikin lopulta. Samalla toteutimme myös tehtävän 98. sillä kaikki pyörähtivät luolassa.

Luolasta itsestään emme tällä kertaa ottaneet kuvia sillä se latistuu kuvatessa, mutta löysimme sieltä uuden ystävän ja hänen kuvansa haluamme jakaa. Yrityksistä huolimatta emme osanneet tunnistaa häntä. Kuvassa kuitenkin näkyy kaunis graniitti ja parhaat tunnistajat voivat tunnistaa myös pörröisen toukan.

Ympäröivillä kallioilla bongailtiin lintuja ja perhosia. Kauneista kaunein amiraaliperhonen pyrähteli karulla kalliolla mäntyjen ja jäkälän joukossa auringosta nautiskellen. Perhostentunnistustehtävä ehti jo tulla suoritetuksi, mutta allekirjoittanut hankki tunnistamisiloon päiväperhoskirjan ja nyt kaikki vastaan liihottelevat ystävät pitää pyrkiä tunnistamaan saman tien. Kuvassa perhoskuiskaajamme Keiju houkuttelee amiraalia avaamaan siipensä.

Luontoelämysten lisäksi olimme suunnitelleet maagiseen juhlaamme myös maallisempia elämyksiä. Illan hämärtyessä kaivettiin esiin lautapelit ja pidettiin vichy-maistajaiset. Makuja oli monia ja niihin suhtauduttiin melkoisella ennakkoluulolla, mutta maistettiin silti kaikki rohkeasti (49.). Maistelusta ei nyt tällä erää vielä sinällään ropissut pisteitä, mutta saimme kuitenkin kasvatettua tehtävän 44. saldoa melkoisen monella uudella maulla (5 vichyä ja 1 mehu).

Lautapeleistä tälle illalle mahtui Codenames ja Castle Panic. Molemmat aika kivoja ja nopeita pelejä. Castle Panicissa meinattiin jo heittää toivo kaivoon, mutta lopulta noustiin kuitenkin voittoon. Lopputilanteessa jäljellä vain pari muurinpätkää, melkoinen selviytymistaistelu!

Tähän onkin hyvä päättää juhannuksen seikkailut. Loppusaldona siis:

  • 27. Soita kielisoitinta laiturilla.
  • 49. Kokeile jotakin, mihin suhtaudut ennakkoluuloisesti.
  • 63. Vie toinen kesäkisaosallistuja katsomaan jotakin kotikuntasi nähtävyyttä.
  • 98. Vieraile luolassa.
  • 106. Keinu yhdessä jonkun kanssa.
  • 110. Hyppää laiturilta veteen.
  • 120. Ui vaatteet päällä.
  • 162. Osallistu puutarhajuhliin.
  • 232. Kahlaa rantavedessä.
  • 294. Sano kyllä johonkin ehdotukseen.
  • 327. Tee foccacciaa.
  • 331. Rakenna hiekkalinna.
  • 340. Tee keikauskakku.
  • 354. Syö kakkua laiturilla.
  • 362. Opettele uusi kielioppiasia.

Lisäksi vaikeisiin tehtäviin maisteltu vichyjä ja mehuja sekä pelattu lautapelejä.